Ehdin tuossa jo kirjoitella pitkät pätkät uutta artikkelia, kun menin ja painoin jotain, ja kaikki hävis.

Anyway, koko päivän ollut ihmeen pöhnäinen olo, väsyttää muttei väsytä. Aloitin aamun rutiinilla, peseydyin ja meikkasin samalla kun katsoin hömppää nettitv:stä. Sit iski ihme kooma, eikä enää mikään huvittanut.. Raahasin itseni kauppaan, jonka jälkeen yritin ottaa päiväunia.. siitäkään ei tullut mitään kun kaikenmaailman ajatukset pyörii päässä.

Oon viettänyt tässä vapaapäiviä, parina ensimmäisenä riitti tekemistä, mutta tää kolmas alkaa olla liikaa. Päätin että, jahka saan tän blogin kirjoitettua  ja kahvikupin juotua, niin lähden salille.. sen jälkeen pääsee saunaan, ja se onkin ainut asia mikä mua tällä hetkellä motivoi lähtemään..

Treffattiin äidin kanssa pari päivää sitten, mietittiin mitä tehtäis ja äiti ehdotti että mentäis kiinalaiseen syömään.. sen enempää ajattelematta totesin, ettei sieltä taida saada halal-ruokaa, ja siitä alkoi keskustelu jota mä oon jo pitkään pelännyt. Äiti kysyi, miksi mä vielä syön halalia, kun eihän mulla enää ole pientä muslimia mahassa, olenko aikeissa kääntyä muslimiksi? Vastasin siihen kysymällä, olisiko se niin paha asia? Äiti sanoi, että se on loppujenlopuks mun oma päätös, mutta hänestä se tuntuisi oudolta näin yhtäkkiä ajateltuna, kysyi vielä miksi jättäisin kristinuskon... en viitsinyt sanoa suoraan, etten ole oikeastaan ikinä uskonut parrakkaaseen setään pilven reunalla, enkä siihen että Jeesus on jumala, tahi siihen että Jeesus on jumalan poika. Siihen kyllä uskon että Jeesus on yksi Jumalan profeetoista, kuten oli Mohammedkin. Äiti näytti ihan siltä että se saattaisi ruveta itkemään, joten lohdutin sanomalla etten ole liittymässä mihinkään hihhuli-lahkoon, musta EI tule terroristia, eikä Islamiin palanneille jaeta Shahadan jälkeen pomminrakennus-settejä. Matkalla autolle äiti vaihtoikin jo puheenaihetta, yritin myöhemmin tarjota uutta keskustelua Islam-aiheesta, mutta ei äiti ei tarttunut siihen.. Käytiin siellä äidin toivomassa kiinalaisessa syömässä, söin kalaa ja kasviksia, se on halal :)

Tässä kohtaa sitten sanon, että neropatit( tiedän että teitä on), te jotka tiedätte kaikesta kaiken, älkööt vaivautuko huutelemaan  miten hirrrwwween virheen mä oon tekemässä, jos palaan Islamiin. Tää on asia, jota on pitkään harkittu. Luonnollisestikin olen Islamiin tutustunut miehen kautta, joka on muslimi. Ei, hän EI ole painostanut mua tähän, ainoastaan vastaillut mun idioottimaisiin kysymyksiin; onko musliminaiset alistettuja? saako ne käydä ulkona? saako ne käydä töissä? jne.. Kesällä sitten päätin kokeilla mieheni kanssa Ramadania. Ramadanin ensimmäisen päivän iltana esitin toiveen, ja nimenomaan Allahille, että tulisin raskaaksi. Ilmeisesti mulla oli samoihin aikoihin ovulaatio, koska kaksi viikkoa myöhemmin raskaustesti näytti haamua <3 Silloin pyysin miestäni hankkimaan mulle suomenkielisen Koraanin, jota aloin innolla lukea. Sitten alkoi ne päänsisäiset taistelut Islam vastaan kristinusko, ja Koraanin luku väistyi hetkeksi. Mielenpäälle jäi kuitenkin ajatus Allahista, ja jatkoin Koraanin lukua. Sittemmin olen liittynyt musliminaisten keskusteluryhmiin fb:ssä, jossa kieltämättä joskus aika hurjia juttuja ja tiukkoja tulkintoja uskosta ja sen harjoittamisesta, joihin en voi yhtään samaistua, mutta suurimmaksi osaksi ihan maltillista porukkaa :).. olen jokatapauksessa päättänyt, että jatkossa haen vastaukset kysymyksiini Koraanista.

Tällä hetkellä Islam tuntuu oikealta valinnalta, sen kummemmin en sitä osaa selittää. Ainoa kenen mielipiteellä on mulle väliä, on mun äitini. Rakastan mun äitiä, ja olisi todella, todella pahoillani jos hän ei voisikaan mun Islamiin paluuta hyväksyä... Ei auta muu kuin odottaa, ja katsoa kuinka käy..

Nyt painelen sinne salille..

ps. ne menkat loppui suunnilleen yhtä nopeesti kuin alkoikin, tänään ei ole vuotoa ollut O_o