Vapaat meni, ja arvatenkin aika haipakkaa oli.. perjantaina käytiin ostamassa sohva uuteen asuntoon, se toistaseks vielä odottaa jyskissä muuttopäivää :) lauantai meni pakkaillessa, siivotessa, fixaillessa ja ystävää tavaten. Sunnuntaina oli työhaastattelu, elämäni hämmentävin sellainen.. haastattelija, eli se esimies, oli hermostuneempi ku mä! No, se meni ihan hyvin se... maanantai meni siivotessa, pakatessa, pyykkiä pestessä. 

Ti-aamuna heräsin  siihen että puhelin soi. Luurin toisessa päässä soittaa mieshenkilö jostain koulukiusattujen tukiry:stä ja aloitti kovan palopuheen saadakseen mut ostamaan koulurauhaa-lehden, kerroin että he ovat ennenkin olleet minuun yhteydessä, en ole tilannut silloin, enkä tilaa nytkään koska sillekin rahalle on tällä hetkellä parempaa käyttöä. Tästäkös herra provosoitui, vastasi kysyen "ai niinku suomeks sanottuna koulukiusaaminen ei kiinnosta?!" +jotain muuta jupinaa siitä kuinka tärkeällä asialla ollaan. Kerroin että olen itsekin ollut koulukiusattu, ja tiedän varsin hyvin miten tärkeästä asiasta on kyse, mutta että se ei muuta sitä tosiasiaa että perhe on ruokittava. Seuraavaksi herra rupes naureskelemaan sitä ettei meikäläisellä ole varaa tukea heitä 30€:lla. Tässä kohtaa meni hermot,  sanoin miehelle että hän on erittäin asiaton, ja hän taitaa itse olla kiusaaja! Jäi se jotakin jurputtamaan vielä mun sulkiessa puhelun. Asiahan on nyt sillä lailla, että mulla ei todellakaan ole varaa laittaa MIHINKÄÄN humpuukkiin yhtä ainutta euroa, ja jos vaikka nyt zakattia johonkin antaisinkin, niin mieluiten sellaiselle taholle jolla ei ole männävuosilta vero-ongelmia ja muita velkoja, kuten tällä em. Kiusattujen tuella! Mun on myös vaikea uskoa että sillä auttavalla puhelimella, joka muka rahoitetaan koulurauhaa-lehden tuotoilla, olisi mitään konkreettista apua. Kiusaminen kitketään kotikasvatuksella ja varhaisella puuttumisella kouluissa. Jos joku, niin kiva koulu-hanke on tukemisen arvoinen. Toivottavasti sain varoitettua nyt edes yhtä lukijaa mokomasta tukiry:stä, itse en ole ennenkään heihin luottanut, tämänpäiväisen puhelun jälkeen vielä vähemmän. 

Toinen asia mikä kuohuttanut tänään, on se suvivirsi.. mulle muslimina ihan se ja sama lauletaanko sitä kevätjuhlissa vai ei. Ensinnäkin, siitä lauletaan muistaakseni vain kaksi ekaa säkeistöä, Luoja mainitaan kerran(?). Ja Luoja se on meillä muslimeillakin! Jossain säkeistössä mainitaan jopa Jeesus, ja Jeesukseenkin me uskotaan.Toiseks, harva lapsi tajuaa sen syvempää merkitystä, tunnearvoa sillä on lähinnä vanhemmille ja opettajille.. mutta eniten ärsyttää se, että taas vieritetään muslimeiden syyksi se että suvivirttä ollaan poistamassa. Kun se on nimenomaan ateisitien keksintö, ettei ateistien lapsiparat joudu kuulemaan halaistua sanaa Jumalasta, Luojasta, Armeliaasta Armahtajasta. Joku neropatti oli vielä kommentoinut uutisointiin, että hänkin menee irakiin ja komentaa muslimeja kumartamaan muualle kuin Mekkaa päin.. painitaanko vähän eri sarjassa? Ihme säätämiseks menossa kaikki tässä yhteiskunnassa, voitasko vaan yrittää elää sovussa? Pakkoko joka asia on riitauttaa? 

... ja mulle on varmaan tulossa menopaussi 26-vuotiaana, menkkoja ei näy ei kuulu.