Olin aamulla nukahtaa bussiin =/  Semmosta pilkkimistä taas, havahduin kun pää kolahti bussin ikkunaan... sänkyyn päästyäni nukahdi  melkein samantien,  yleensä kerkeen lukea kirjaa ennenku nukahdan. Nyt kerkesin lukea vaan rukoukset, joita koitan arabiaksi opiskella (Koraanin kolme viimeistä suuraa, en ole painajaisia nähnyt sen jälkeen kun aloitin niiden lukemisen). Nukuin sikeesti puoli seitsemään :D 

Kysyin mieheltä, pitäiskö lähteä käymään sen kotimaassa.. alkuun vastusteli, mutta lopulta kuitenkin päädyttiin ostamaan lentolippuja! Parin kuukauden päästä reisuun! Ihanaa ♡ mun stressi on päässyt siihen hälläväliä-pisteeseen, ihan sama, Herran haltuun, in shaa Allah. Me saadaan asunto sitten kun saadaan in shaa Allah, ja uus työpaikka ja se vauva. Ihanaa, nyt on jotain mitä odottaa, mieliala koheni huomattavasti :) 

Juu, kyllä se on niin ettei asiat murehtimalla parane, päinvastoin. Kuvittelin jotenkin ettei tässä nyt voi millekkään lomalle lähteä kun on epävarmuutta työn ja asunnon saannista.. mutta kyllä ne asiat järjestyy, aikanaan.